Sara: Eli 17.11. Ja byrokratian johtaminen tällä kertaa aiheena.
Lotta:
Jos alkuun nopeasti avaa tuota byrokraattista mallia. Eli käytännössä
siis hiearkinen malli, jossa jokaisella on vahvasti se oma tehtävä.
Säännöt ja tehtävät on hyvin selkeitä ja tälläisestä byrokraattisesta
järjestelmästä hyvänä esimerkkinä toimii poliisi. Aiheesta ehkä
ajattelisin, että tärkeimpänä pointtina olisi et miten johtaminen
tollaisessa byrokratian rattaissa eroaa johtamisesta muuten.
Sara:
Kyllä. Äkkiseltään ryhtyisen heijastelemaan tuota ryhmien vs. tiimien
johtamisen osuuden antia, että tämä nyt olisi tilanne, jossa sovelletaan
nimenomaan ryhmän johtamisen elementtejä. Meillähän tosiaan oli
poliisista henkilö puhumassa tästä aiheesta, niin mielestäni esimerkiksi
juuri poliisiorganisaatio on viranomaistaho, jolta edellyttääkin
byrokraattista ja rationaalista, "kankeaakin", toimintaa, jotta
järjestelmä toimii ja säännöt ovat kaikille samat. Ja johtamista
tarvitaan sellaisessakin organisaatiossa, tietenkin.
Lotta:
Tuolla luennolla nousi kyllä vahvasti esiin juuri se että
byrokraattisessa järjestelmässä pyrkimyksenä on vahvasti, että
meriiteillä päästään niihin työpaikkoihin kiinni. Tällä pyritään
välttämään sitä suosimisongelmaa, joka voi olla muissa työpaikoissa myös
läsnä. Mielestäni se on myös aika tärkeää hierarkisen toimintamallin
kannalta, että jokainen hoitaa sen oman tonttinsa hyvin ja oikeanlainen
koulutus ja kokemus aika avainasemassa siinä
Sara: Aivan
totta. Ja nimenomaan asiantuntijuus ja oman tehtävän vahva osaaminen on
tällaisessa hierarkisessa mallissa todella tärkeää, jotta se koneisto
pysyy toiminnassa. Jos joku osasto ja sen osaset ei toimi, niin toisessa
osassa samaa koneistoa on vaikeaa, ellei mahdotonta, paikkailla
tällaista ongelmaa. Sama lainalaisuushan se ylipäätään pätee muissakin
järjestelmissä, mutta tällaisessa mallissa korostuu ja on keskeinen
avainasia koko toiminnan skaalassa.
Lotta: Miten sitten
itse ajattelisit johtajuuden poikkeavan byrokraattisessa mallissa? Itse
ajattelisin johtajuuden olevan tälläisessä mallissa jäykempää kun
mennään niiden toimintamallien mukaan ja että tämä helpottaisi
kokonaisuudessaan tuota johtamista. Kuitenkin luennolla nostettiin
esiin, että vaikka poliisi toimii yleensä omien sääntöjensä mukaan
'joustamattomasti' niin yllättävän/uuden tilanteen tullessa joutuu se
kuitenkin
nopeastikin muuttamaan ja sopeuttamaan toimintatapojaan (esimerkiksi pakolaisaalto suomessa).
Sara:
Kankea johtajuus mullakin tuli ensimmäisenä mieleen. Ja mukautumiskyky
on todellakin kova juttu tällaisessäkin (tai ehkä nimenomaan
tällaisessa) organisaatiossa ja hyvää johtajuutta kysytään, että saadaan
se kulloinenkin mukautuminen kulkemaan koko organisaation lävitse. Eikä
tietenkään jäykkyyden tai kankeuden pidä saati tarvitse välittyä
yksilötasolla johtajalta alaiselle, se on sitten asia erikseen.
Lotta:
Eli me tässä pohdinnassa sitten lopulta päädyttiin siihen, että
byrokraattinen johtajuus on jossain määrin kankeampaa johtamista, mutta
yksi tärkeä ja ehkä myös haastava puoli siinä onkin se, miten toimia
yllättävissä ja uusissa tilanteissa. Taitava johtaja pystyy myös
erikoisissa tilanteissa ottamaan ohjat käsiinsä ja toimimaan nopeasti.
Sara:
Niinpä. Taas tultiin siihen pisteeseen, että hyvän johtamisen elementit
ovat oikeastaan samat organisaatiomallista riippumatta: sopeutumiskyky,
hyvät sosiaaliset valmiudet, oman tehtävänsä asiantuntijuus ja kyseisen
organisaatiomallin vahva tuntemus ovat jälleen kovaa valuuttaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti