tiistai 29. marraskuuta 2016

Byrokratian johtaminen

Sara: Eli 17.11. Ja byrokratian johtaminen tällä kertaa aiheena.

Lotta: Jos alkuun nopeasti avaa tuota byrokraattista mallia. Eli käytännössä siis hiearkinen malli, jossa jokaisella on vahvasti se oma tehtävä. Säännöt ja tehtävät on hyvin selkeitä ja tälläisestä byrokraattisesta järjestelmästä hyvänä esimerkkinä toimii poliisi. Aiheesta ehkä ajattelisin, että tärkeimpänä pointtina olisi et miten johtaminen tollaisessa byrokratian rattaissa eroaa johtamisesta muuten.

Sara: Kyllä. Äkkiseltään ryhtyisen heijastelemaan tuota ryhmien vs. tiimien johtamisen osuuden antia, että tämä nyt olisi tilanne, jossa sovelletaan nimenomaan ryhmän johtamisen elementtejä. Meillähän tosiaan oli poliisista henkilö puhumassa tästä aiheesta, niin mielestäni esimerkiksi juuri poliisiorganisaatio on viranomaistaho, jolta edellyttääkin byrokraattista ja rationaalista, "kankeaakin", toimintaa, jotta järjestelmä toimii ja säännöt ovat kaikille samat. Ja johtamista tarvitaan sellaisessakin organisaatiossa, tietenkin.

Lotta: Tuolla luennolla nousi kyllä vahvasti esiin juuri se että byrokraattisessa järjestelmässä pyrkimyksenä on vahvasti, että meriiteillä päästään niihin työpaikkoihin kiinni. Tällä pyritään välttämään sitä suosimisongelmaa, joka voi olla muissa työpaikoissa myös läsnä. Mielestäni se on myös aika tärkeää hierarkisen toimintamallin kannalta, että jokainen hoitaa sen oman tonttinsa hyvin ja oikeanlainen koulutus ja kokemus aika avainasemassa siinä

Sara: Aivan totta. Ja nimenomaan asiantuntijuus ja oman tehtävän vahva osaaminen on tällaisessa hierarkisessa mallissa todella tärkeää, jotta se koneisto pysyy toiminnassa. Jos joku osasto ja sen osaset ei toimi, niin toisessa osassa samaa koneistoa on vaikeaa, ellei mahdotonta, paikkailla tällaista ongelmaa. Sama lainalaisuushan se ylipäätään pätee muissakin järjestelmissä, mutta tällaisessa mallissa korostuu ja on keskeinen avainasia koko toiminnan skaalassa.

Lotta: Miten sitten itse ajattelisit johtajuuden poikkeavan byrokraattisessa mallissa? Itse ajattelisin johtajuuden olevan tälläisessä mallissa jäykempää kun mennään niiden toimintamallien mukaan ja että tämä helpottaisi kokonaisuudessaan tuota johtamista. Kuitenkin luennolla nostettiin esiin, että vaikka poliisi toimii yleensä omien sääntöjensä mukaan 'joustamattomasti' niin yllättävän/uuden tilanteen tullessa joutuu se kuitenkin
nopeastikin muuttamaan ja sopeuttamaan toimintatapojaan (esimerkiksi pakolaisaalto suomessa).

Sara: Kankea johtajuus mullakin tuli ensimmäisenä mieleen. Ja mukautumiskyky on todellakin kova juttu tällaisessäkin (tai ehkä nimenomaan tällaisessa) organisaatiossa ja hyvää johtajuutta kysytään, että saadaan se kulloinenkin mukautuminen kulkemaan koko organisaation lävitse. Eikä tietenkään jäykkyyden tai kankeuden pidä saati tarvitse välittyä yksilötasolla johtajalta alaiselle, se on sitten asia erikseen.

Lotta: Eli me tässä pohdinnassa sitten lopulta päädyttiin siihen, että byrokraattinen johtajuus on jossain määrin kankeampaa johtamista, mutta yksi tärkeä ja ehkä myös haastava puoli siinä onkin se, miten toimia yllättävissä ja uusissa tilanteissa. Taitava johtaja pystyy myös erikoisissa tilanteissa ottamaan ohjat käsiinsä ja toimimaan nopeasti.

Sara: Niinpä. Taas tultiin siihen pisteeseen, että hyvän johtamisen elementit ovat oikeastaan samat organisaatiomallista riippumatta: sopeutumiskyky, hyvät sosiaaliset valmiudet, oman tehtävänsä asiantuntijuus ja kyseisen organisaatiomallin vahva tuntemus ovat jälleen kovaa valuuttaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti