Johdanto

Sara: Noniin, katsotaanpas, miten homma lähtee rullaamaan. Nyt on tutustuttu ensimmäisen luennon sisältöön ja materiaaliin, mutta oikeastaan minua kiinnostaisi ihan näin alkuun tietää, että millaisena miellät/mielsit johtamisen ennen kurssin alkua ja johtamisen perusteisiin tutustumista? Ja minkälainen on mielestäsi hyvä johtaja?

Lotta: Ennen kurssia ajattelin johtajuuden käsittävän ainakin työtehtävien jakamista alaisille ja työtuloksien seurannan. Hyvän johtajan ajattelin olevan reilu ja tasavertainen työntekijöitä kohtaan - lähestyttävyys ja ystävällisyys, jotta mahdollisista ongelmista voidaan puhua.

Sara: Aika lailla samanlaisia mielikuvia minullakin oli johtajuudesta ennen kurssin alkua, myös hyvästä johtajuudesta. Reiluuden ja oikeudenmukaisuuden ohella ajattelin, että diplomaattiset kyvyt ja hyvät vuorovaikutustaidot on osa hyvää johtajuutta. Kuitenkin johtamisessa on pitkälti kyse ihmisten kohtaamisesta. Toki täytyy myös tuntea yrityksensä ja organisaation eri tasot, ja olla alansa asiantuntija, mutta aika korkealle rankkaisin nuo hyvät sosiaaliset kyvyt eri muodoissaan!

Lotta: Itse ainakin koen että koska johtajuutta ei ole aiemmin tullut samalla tavalla 'pohdittua' ja opiskeltua niin nimenomaan hyvät ihmistaidot tuntuu omien työkokemuksien kautta kaikista läheisimmiltä. Hyvän johtajan taustalla on paljon muitakin tekijöitä, joista alaisetkaan ei ole mitenkään tietosia, koska ne ei jokapäiväsessä työympäristössä ole näkyvissä.

Sara: Totta! Tähän asti johtamista on nimenomaan tullut seurattua ennen kaikkea alaisen näkökulmasta, mutta toisaalta kokemus siitäkin on omiaan rakentamaan sitten sitä omaa mahdollista johtajuutta alaisille miellyttäväksi. Ja toivottavasti nyt sitten kurssin mittaan oppii johtajuuden ulottuvuuksista enemmänkin, myös muista näkökulmista.

Lotta: Mitä johtaminen sitten todella on? ”Prosessi, jossa kommunikoidaan, koordinoidaan ja saadaan aikaan toimintaa organisaation tavoitteiden saavuttamiseksi, samalla kun hallitaan suhteita osakkaiden, teknologioiden ja muiden artefaktien kanssa niin organisaation sisällä kuin muiden organisaatioidenkin kanssa. (Clegg ym. 2008)”

Sara: Siinähän noita ulottuvuuksia tulikin. Totta tosiaan, organisointi-, koordinointi ja delegointikyky on johtajuuden ydintä. Kommunikaatiokin siellä on mainittu. Voisipa melkein laittaa tuon ylös, kun niinkin hyvin tiivistää johtajuuden "juonen". Luentomateriaaleissa kiinnitin huomiota myös sensemakingin korostamiseen. Miten itse perustelisit sen merkitystä johtamisessa?

Lotta: Minä ajattelin sitä niin, että aika tärkeää on johtajalle vetää ne yhteiset linjat yrityksen toimintaan. Kun kaikki alaiset ikäänkuin näkee yrityksen asiat samalta kantilta kun johtaja niin työnteko helpottuu. Näiden raamien sisällä sitten mahdollista sinällään toimia ns. vapaammin esimerkiksi huomioidaan ihmisten erilaisia työskentelytyylejä ja vahvuuksia, mutta kaikki tietää mitä tavoitetta kohden työskennellään.

Sara: Jep, hyvin tiivistetty. Asiahan on niin, että yksi keskeisiä ihmisen sisäisiä motivaatiotekijöitä on, että tekemisellä on perusteet ja se tuntuu merkitykselliseltä. Voisi ehkä tiivistää, että sanonta "tee työtä, jolla on tarkoitus" liittyy hyvinkin kiinteästi sensemakingiin.

Lotta: Totta, enemmän saadaan aikaan yrityksessä kun tavoitteet on selkeät ja ei mene työntekijöillä aikaa epäröintiin tai turhaan työhön. Mulla tulee tästä johtamisesta mieleen pomo piilossa -sarja ja siinä just se, että kun nykyisin isojen yritysten johtajilla ei ole välttämättä ole käsitystä käytännön työntekijöiden ongelmista. Vaikea luoda noita raameja rivityöntekijöille, jos ei täysin käsitä millaisten se työ on.

Sara: Niinpä, ja varmasti lisää myös työssä viihtyvyyttä, kun työntekijöillä on selkeä kuva, mitä tehdään ja miksi. Epävarmuus on syöpää tässäkin tapauksessa - pahinta vielä, jos ei uskalla kysyä. Ja totta, tuo Pomo piilossa -tapaus on hyvä esimerkki siitä, että johtajan tulee tuntea organisaationsa eri tasot ja vaikka kaikkea ei voi empiiristen kokemusten kautta nähdäkään, niin siinä sitten mitataan kykyä asettua kuuntelemaan, mitä alaisilla on sanottavana. Oikeastaan tästä pääseekin noihin individualistisiin näkökulmiin. Lueskelin noita luentoprujuissa mainittuja persoonallisuusteorioita, niin tuliko sulle näkemystä, mikä niistä voisi olla mottosi johtajana? Nehän ei ole toki toisiaan poissulkevia, mutta nousiko joku niistä ylitse muiden?

Lotta: Mulla itselläni ehdottomasti eniten korostuisi tuo humanistinen näkökulma, että jatkuvasti voidaan muokkautua kokemusten perusteella. Tottakai osittain toi Piirreteoria pitää paikkansa, persoonallisuus on pysyvä mutta tottakai kokemukset pääasiassa muokkaa. Feudin teoriaan en kauheasti usko.

Sara: Sama juttu, humanistinen piirreteoria tuntui omimmalta minustakin. Tietenkin, kun mulla on tämä pedagoginen koulutuskin, niin tuo näkökulma persoonallisuudenta tukee parhaiten modernia kontruktivistista ajatusta oppimisesta. Ja oppimistahan se elämä on työssäkin vielä, ja kaikkialla muuallakin.

Lotta: Noniin hyvin saadaan kasvatustieteiden näkökulmaa mukaan!

Sara: Totta kai tuo sosio-kognitiivinen näkökulma, "olet mitä ajattelemme sinusta", määrittää aika paljon, millaista kohtelua saa osana (työ)yhteisöä. Raadollista ehkä osittain, mutta kyllä senkin kautta kannattaa vähän heijastella omaa käyttäytymistään, vaikkei nyt ehkä tarvitsekaan antaa määritellä itseään. Ja kyllä, musta tuntuu, että pedagogiikassa ja johtamisessa on yllättävän paljon samoja elementtejä. :D

Lotta: Joo ehdottomasti vaikuttaa varmasti myös muiden ajatukset siihen millaista kohtelua saa työyhteisössä ja se voi itsessään myös muokata omaa käyttäytymistä. Jos muut ajattelevat sinun olevan hyvin menestynyt ja ahkera, todennäköisesti myös muokkaat käyttäytymistäsi siihen suuntaan. Biologisesta näkökulmasta tuohon piirreteoriaan että persoonallisuus on kuitenkin jossain määrin perityvää, ja tällöin peruspersoonallisuutta ei voi oppimisen avulla muokata. Toki käyttäytymistä eri tavoin eri tilanteissa oppii elämän aikana mutta se persoonallisuustyyppi siellä pohjalla on kuitenkin pysyvä.

Sara: Näinhän se on. Ja tuohonkin faktaan nojaten, hyvä johtaja onkin joustava ja ymmärtää erilaisia tapoja nähdä asioita, eikä yritä kaikkia asettaa samaan muottiin vaan osaa diplomaattisesti viedä asioita kohti hyvää lopputulosta kaikki osatekijät huomioiden. Mutta aika kivastihan me tästä luennosta saatiin asiaa. Ja uskon, että tällainen keskustelevuus valmentaa tenttiin aika hyvin!

Lotta: Joo mä ainaki muistan nää tälleen paljon paremmin kun vaan lukemalla. Mutta palaillaan taas seuraavana luennon merkeissä!